T�m� Legendaarinen, �llistytt�v�, Tosi Sankareiden �ks�nkertomus (L�TS� (tm)) sai alkunsa Esgarothista 11.7. Er�n vuonna 1640 Kolmatta Aikaa.

L�TS�:n (tm) Sankarit:

Bein Lavanmellon: Sindahaltia joka kulkee pitkin maita ja mantuja Arphen -sutensa kanssa. Omi Mithkarakin. Osaa rauhoitella el�imi� tehokkaasti.

Durthang: Mets�miesnuorimies, joka l�ytyi tajuttomana. Yst�vien kesken Dimmu. "Se syd�n oli kauheen evil, mutta m� onnistuin hallitsemaan sit�". Osaa taikoa Firewalleja, ja sittemmin on my�s erilaiset boltit lent�neet. Tuliset pallot ovat my�skin saaneet suuren suosion.

Valkokarhu: Nuori mies kaukaa pohjoisesta. Haluaa penkoa jokaisen repun ja n�ytell� t�hte��n kaikille. Alkaa oppia 'Etel�n miesten' tavoille.

Eioo: Urbaani mets�l�inen, jolla on teht�v�. Tai useita. Ei h�n itsekk��n tied�. "Onko sulla teht�v�?" - "Eioo!".

Gandaluk: Bruenorin pikkuveli, joka tuli etsim��n velje��n. Madolle pit�isi p��st� kostamaan. Siell�h�n olisi loottiakin.

Marvin: Alkoholisoitunut mies, joka peitt�� naamansa. Viskilasi on paras juttukaveri. On sitonut huotraansa pienen lapsen keng�n. P�iv�najasta riippumatta mik��n ei kiinnosta.

Lemmenlaiva

Laivan nimi oli "Merituuli". Ryhm� nousi laivaan jo melko varhain, tiedusteltuaan aluksi mit� kaikkea matkaan sis�ltyi. Ruoka kuului hintaan, mutta siltikin jotkut k�viv�t ostamassa ruokaa itselleen. Hetken aikaa ihmeteltiin ett� mitenk�s saataisiin kuollut? Magash laivaan, mutta sitten Eioo muisti, ett� "homma on hoidossa". Marvinkin k�ytiin etsim�ss� mukaan, ja k�nninen k��pi� p��si ihan itsekkin tulemaan satamaan. Ryhm� vakuutteli ihan hetken aikaa k��pi�lle, ett� ei t�m� niin pahaa ole. K�nninen k��pi� sitten tuli kuin tulikin mukaan reissuun.

Laivan miehist��n kuuluivat kapteeni, ensimm�inen per�mies, navigoija, kokki sek� muutama muu merimies. Kapteenin nimi oli ..., ja h�n oli noin 30-vuotias Dorwinadalainen.

Kun ryhm� oli laittamassa kamojaan omiin huoneisiinsa (heille oli varattu yksi nelj�n hengen huone ja kaksi kahden hengen huonetta), Valkokarhu huomasi riemukseen kaksi Merimets�st�j��. Molemmat olivat viel� naisia. Niinp� Valkokarhu kyseli heilt� kaiken mahdollisen, ja Erun Keih�s ja Liikkuva Voima yrittiv�t vastailla parhaimman mukaan. Kun laiva oli l�htem�ss� satamasta, halusi Valkokarhu menn� kannelle katselemaan l�ht��. H�n ei koskaan aiemmin ollut kokenut vastaavaa. Erun Keih�s ja Liikkuva Voima liityiv�t h�nen seuraansa ja kertoivat kaikkea laivan ohjailemisesta ja purjehtimisesta. Olivathan he molemmat purjehtineet pitk�n aikaa.

L�ht�� oli katsomassa my�s er�s salohaltianainen, jolla oli seuralaisena todella pitk� D�nadanmies. Lis�ksi kannella oli ilmeisen toisiinsa rakastunut nuoripari, molemmat Dorwinadalaisia. My�s Er�s kuusivuotiaslapsi vanhempineen oli ihmettelem�ss� laivan l�ht��. L�ht� sujuikin onnellisesti, eik� matkan aikanakaan tapahtunut mit��n mainittavaa. Marvin ja k��pi� joivat, molemmat hieman eri syist�, ja Eioo vahti silm� kovana Magashin mattoon k��ritty� ruumista.

Illallisp�yt��n oli kutsuttu l�hes kaikki matkustajat, ja kapteeni s�i heid�n kanssaan. Ryhm�st� mukaan uskaltautui Dimmu, Gandaluk, Valkokarhu ja Bein. Illallisp�yd�ss� oli lis�ksi henkil�it� joita he eiv�t olleet n�hneet aiemmin. N�ihin kuuluivat mustahiuksinen D�nadanmies, noin 40-vuotias pohjalainen sek� nuori kaunis tytt�, joka matkusti ilmeisen yksin. Muut p�yd�ss� istuvat olivat jo aiemmin n�hdyt salohaltianainen seuralaisineen, nuoret rakastavaiset ja molemmat suomalaiset.

Ilta kului rattoisasti, ja viini oli v�kev�� ja hyv��. Jopa niin v�kev��, ett� er��ss� vaiheessa iltaa Lorfalma (se oli salohaltianaisen nimi) nousi yl�s, hoiperteli v�h�n ja n�ytti olevan ilmeisen humalassa, ja sitten kaatui maahan. Muut katselivat v�h�n oudoksuen, varsinkin Hirgond (h�nen D�nadanseuralaisensa). Kun Lorfalma ei siit� noussut, ihmetys vain kasvoi. Kun h�nt� tarkemmin tutkittiin, huomattiin ett� h�n oli kuollut. Ei pit�isi juoda liikaa viini�, paitsi ett� Hirgond sanoi v�litt�m�sti, ett� ei ole n�hnyt Lorfalman juovan koskaan mit��n alkoholipitoista. Ep�ilyksi� lis�si viel� Dimmun havaitsema pienet valkeat verinorot, jotka valuivat Lorfalman korvista. Kukaan ei tosin tunnistanut mit� se olisi voinut olla.

Salapoliisi on yst�v�mme

T�st� seurasi tietenkin hieman paniikkia, eik� kukaan sy�nyt en�� muruakaan. Hetken pulinan j�lkeen p��tettiin Kapteenin suostumuksella, ettei kukaan poistu huoneesta, ja ett� Bein, Valkokarhu, Gandaluk ja Dimmu saavat hoitaa kuulustelun ja tutkimuksen. Tehtiinkin niin, ett� vastap�iseen miehist�n huoneeseen tehtiin kuulusteluasema, ja kahden oven v�lille laitettiin vartioon k�nninen k��pi� sotavasaroineen. Ensimm�inen kuulusteltava oli luonnollisesti Hirgond, joka oli istunut Lorfalman vieress�. Toisella puolella oli istunut rakastuneen parin nainen.

Hirgond oli selv�sti humalassa ja j�rkyttynyt, ja �rtyi nopeasti siit� ett� h�nt� syytettiin. Lopulta h�nelt�kin saatiin tarvittavat tiedot ulos. H�n on matkalla Shrel-Kainista Or-Sarniin, ja on taikuuden opettaja kuten Lorfalmakin oli. Molemmat opettavat elementaalimagiaa. Heid�n syyns� vierailuun Shrel-Kainissa oli rutiinik�ynti alkemistin luona. My�hemmiss� tutkimuksissa h�nen huoneestaan l�ytyi er�s k��r� ja potion, mutta h�n vakuutti ettei kummastakaan ollut mit��n harmia.

Seuraava kuulusteltava oli Lorfalman toisella puolella istunut nainen. H�n oli nimelt��n Hilic, ja oli h��matkalla yhdess� miehens� kanssa Shrel-Kainista Mistrandiin. H�n oli Mistrandin pormestarin tyt�r, eik� oikein ymm�rt�nyt miksi h�nt� syytet��n. Oikeastaan koko asia ei kiinnostanut h�nt� tippaakaan, vaan h�n kertoili kaikenlaista eri kankaiden hinnoista ja laaduista ja ominaisuuksista. Miehens� ammatin h�n kertoi olevan menestyv� kauppias, h�h, ei kai h�n muuten olisi sellaista nainut.

Kolmas oli luonnollisesti Hilicin mies, Ceorl. H�n vahvisti todeksi vaimonsa jutut, mutta kun Bein kysyi jotain oudoista tapahtumista ja niiden n�kemisest�, Ceorl kertoi ongelmista kotikaupungissaan. H�nen is�ns� on joutunut maksamaan vuoden alusta l�htien 'suojelurahaa', ja Ceorlin mielest� sellainen ei ole oikein. Kuulustelijat pistiv�t asian korvan taa, ja p��stiv�t h�netkin pois.

Nelj�s "uhri" olikin sitten kokki. K�vi ilmi, ett� kapteeni oli kertonut h�nelle istumaj�rjestyksen, ja kaksi miest�, Urgan (Pohjalainen merimies) sek� Pitk� Eijjena (Dorwinadanmerimies, entinen navigaattori) olivat ehk� saattaneet my�s ohimennen kuulla sen kokilta. Kokin mielest� siin� ei ollut mit��n poikkeavaa, varsinkin Urgan on aina ollut utelias. Tosin Urganille t�m� on t�ss� laivassa vasta 4 reissu. K�vi ilmi, ettei kokki tiennyt mist��n mit��n, mutta h�nen arkustaan l�ytyi hieman sammalta, kaksi sient� ja kolme lehte�. Sienet j�i tunnistamatta, muut olivat parannusyrttej�, ja kokki vakuutti ett� niin olivat my�s sienetkin.

Viidenten� valittuna oli tuntematon harmaaviittainen D�nadanmies. H�n oli nimelt��n Henefuin, ja ammatiltaan kauppias/matkustaja. H�n kauppaa kaikkea mist� voi saada rahaa, ja silmiinpist�v�� h�ness� oli mustajalokivinen sormus, joka oli h�nen sormessaan. Se ei kuitenkaan ollut Dimmun mielest� edes maaginen. Kuitenkin kun h�n attunoi koko miehen my�hemmin, (erikoisonnistuminen, prkl, -GM huom.) havaitsi h�n kuin vahingossa, ett� sormus absorboi yll�pit�j��ns� kohtitulevia loitsuja. Lis�ksi h�nell� oli vy�ll� kaksi hienoa heittotikaria, mutta nek��n eiv�t olleet maagisia. Bein kys�isi ohimennen sormuksen hintaa, ja hetke�k��n ep�ilem�tt� Henefuin pamautti hinnaksi 40000 kultarahaa. T�m� tuntui hieman oudolta, mutta h�netkin kuitenkin p��stettiin menem��n.

Seuraava oli p�yd�ss� istunut tuntematon noin 40-vuotias Pohjalainen. H�nen nimens� oli Deorwin, ammatiltaan kauppias, joka kauppaa harvinaisia el�imi�. T�ll�kin hetkell� h�nell� oli lastina mm. myrkyllisi� k��rmeit�. H�n kuitenkin vakuutti ettei h�nen k��rmeidens� myrkky tee tuollaista - eih�n h�n niit� muuten uskaltaisi k�sitell�. H�n oli tulossa J�rvikaupungista ja menossa Lestiin.

Seitsem�s kuulusteltava oli hohtava tytt�, joka esitt�ytyi Daelhaelin Ciryaksi. H�n on ammatiltaan opiskelija (taikuutta, erikoistunut tuleen). H�nen opettajansa nimi on Amad�l, ja h�n oli luokkansa paras. H�nen vaalea kaapunsa oli poikkeuksellinen; se oli maaginen kaapu, joka paransi k�ytt�j�ns� puolustusta ja lis�si vastustusta. H�n on menossa Shrel-Kainista ensin Lestiin (jossa sisko odottaa), sitten Or-Sarniin josta taas muutaman p�iv�n p��st� takaisin Shreliin, jossa h�nen vanhempansa ovat. Syyn� t�h�n poikkeukselliseen k�yt�kseen on se, ett� h�n on luokkansa paras. T�st� kyseltiin my�hemmin Hirgondilta lis��, ja h�n vahvisti sik�li kun kykeni tarinan.

Suomalaisilta ei kyselty mit��n erikoista, he olivat harmittomia. Kapteenikin p��si luonnollisesti helpolla. H�n vahvisti, ett� h�nen miehens� ovat luotettavia. Niinp� sitten kuulustelun lopuksi tutkittiin kaikkien huoneet (t�h�n vaadittiin taas hieman puhetaitoa ja kapteenin suostuttelua, mm. Hirgond oli koko hommaa vastaan).

Salaisuuksia paljastuu..

Daelhaelin huoneesta l�ytyi sauva ja lyhytjousi, mutta kumpikaan ei ollut Dimmun mukaan maaginen. Hirgondin rannerengas antoi hieman maagista suojausta. Mutta Henefuinin huoneesta l�ytyikin iso kahden k�den miekka. Dimmu huomasikin sen olevaisuudella lumotuksi. V�litt�m�sti h�n attunoi miekan, ja kas! Se, mit� h�n sai miekasta irti h�mmensi h�nt� hieman. Miekka oli kuulemma lumottu +20 miekka, ja jos miekkaa k�ytti kuka tahansa muu kuin salamurhaaja, l�hitaistelussa miekalla on mahdollisuus katketa kahtia, mik�li miekkaa k�sittelee huonosti. T�m� tieto kohahdutti my�s muita ryhm�l�isi�.

Hetken aikaa tuumittiin mit� teht�isiin. Lopulta p��tettiin j�rjest�� vartiointi keskikannelle. Kapteenille tai kellekk��n muulle ei kerrottu Henefuinista mit��n. Rasittavan miettimishetken j�lkeen olikin sitten jo unen aika.

Seuraava p�iv� koitti Lorfalman hautajaisineen. Aamun koittaessa h�net haudattiin mereen, ja h�nen irtaimistonsa luovutettiin Hirgondille. Kun t�m� toimitus oli tehty, laiva jatkoi matkaansa. Valkokarhu oli j�lleen mahdollisimman paljon kannella, kun taas Gandaluk mahdollisimman paljon kannen alla. P�iv�ll� ei tapahtunutkaan mit��n muuta, ja ilta ja laivan ankkurointi l�heni.

Ruokailussa kukaan ei olisi halunnut aloittaa ruokailua. Kaikki vain katselivat toisiaan - aina siihen asti, kunnes Gandaluk ja Marvin saapuivat p�yt��n. Molemmat rupesivat sy�m��n kursailematta, ja kun heille ei hetkeen tapahtunut mit��n, aloittivat muutkin ruokailun. Ruokailun loppuessakin kaikki olivat viel� elossa. Niinp� kaikki meniv�t nukkumaan. Ryhm� toki jatkoi vartiointivuoroja. Tietenkin vartija oli n�kym�t�n ja poissa kulkureiteilt�.

Y�n sujui rauhallisesti, lukuunottamatta merirosvojen ep�toivoista hy�kk�yst�, joka p��ttyi siihen ett� heid�t huomattiin jo hyviss� ajoin ennenkuin he p��siv�t laivan l�helle. Muutama nuoli karkoitti rosvot tehokkaasti. Mit��n muuta ei tapahtunutkaan, ja aamu koitti taas. P�iv�n mittaan n�htiin pieni kalastajavene, muttei mit��n muuta. Tuuli tosin oli yltym��n p�in.

Illallinen sujui eilisen merkeiss�, ja ruokailun j�lkeen kaikki olivat yh� elossa. Ruokailun loppuessa tosin aallokko k�vi jo aika kovana, ja lis�ksi satoi vett� (ja y�ll� jopa rakeita). Lis�ksi y�ll� vartiossa ollut Bein sitten huomasi, ett� jotenkin oudosti Hirgondin ovi avautui noin tunti puoleny�n j�lkeen. Mies asteli portaat yl�s, suoraan myrskyiseen ilmaan. Kannella olevat kaksi vartijaa huutelivat h�nelle jotain, mutta heist� piittaamatta h�n kulki suoraan maston luo. Bein oli tietenkin seurannut h�nt� portaiden yl�p��h�n asti, ohimennen t�n�isten huoneensa ovea, jolloin sit� vasten nukkunut Arphen havahtui ja her�tti n�kym�tt�m�n Eioon, joka tuli Beinin tilalle k�yt�v��n vartioon.

Eioo n�kikin, kuinka laivan navigaattori tuli Hirgondin huoneesta heti kun ��net k�yt�v�ss� olivat lakanneet. H�n ei sulkenut Hirgondin auki j�tt�m�� ovea, eik� h�nell� ollut mit��n tavaraa mukanaan. H�n vain kulki portaita pitkin miehist�n tiloihin.

Maston juurella Hirgond n�ytti hieman ep�r�iv�n, mutta sitten alkoi rivakasti kiivet� kohti mastoa. Mit��n n�kyv�� syyt� h�nen outoon k�yt�kseens� ei ollut. L�hes huipulle p��sty��n h�n takertui k�ysiin kiinni eik� p��ssyt omin voimin irti. Kannella vartiossa olleista miehist� toinen juoksi hakemaan kapteenia. Kapteeni tulikin paikalle, totesi tilanteen ja l�hti yhdess� toisen miehens� kanssa her�tt�m��n matkustajia, josko joku heist� olisi hyv� kiipeilij� ja voisi auttaa. Dimmu suostuikin t�h�n, vaikka kapteeni varoitteli h�nt�. Dimmu meni maston juurelle, ker�si voimiaan v�h�n aikaa ja l�hti kiipe�m��n yll�tt�v�n kevyen oloisesti, ik��nkuin painovoima ei olisi vaikuttanut h�neen ollenkaan.

Dimmu p��si Hirgondin luo, ja n�ki t�m�n silmist� ja kasvoista paistavan h�mmennyksen ja kauhun. H�n kuiskasi Dimmulle jotain, joka kuulosti ihan kuin "De..vin" tai "Da..lin". T�m�n j�lkeen h�n kuoli. Niinp� Dimmu kiipesi alas mastosta, ja kertoi kapteenille, ett� Hirgond oli kuollut ennenkuin h�n oli sanonut mit��n ymm�rrett�v��. Kapteeni uskoi t�m�n, ja k�ski kaikkien menn� nukkumaan. Aamulla heill� olisi ruumis irroitettavana. Jos silloin ei olisi en�� myrsky�. Matkalla alas kapteeni lukitsi Hirgondin huoneen oven.

Muu ryhm� aloitti taas miettimisen, kun Dimmu kertoi mit� Hirgond oli sanonut. He muistivat, ett� er��n pohjalaiskauppiaan nimi oli Deorwin. Seh�n sopisi kuin valettu. Sitten oli Daelhaelin. Sekin sopisi. Eioo kertoi n�kem�st��n navigaattorista, ja t�t�kin tietoa sulateltiin. Miten oli mahdollista, ett� h�n oli p��ssyt huoneeseen Beinin huomaamatta? Mit� h�n oli tehnyt siell�? N�it� pohdittiin, kunnes v�symys alkoi painaa ja kaikki meniv�t jatkamaan uniaan.

Vainajan tavarat tutkittiin, ja huomattiin, ett� Hirgondin hopeinen rannerengas puuttui kokonaan. Ohimennen kapteenilta kyseltiin hieman navigaattorista. H�n oli ollut laivan miehist�ss� jo viime kaudesta alkaen, ja h�nen nimens� oli Dernwin. H�n oli hiljainen, mutta hoiti teht�v�ns� todella hyvin.

Jatkuu seuraavassa osassa...

Omia muistikuviaan vapaasti mukaellen GM Mikko Kakkonen.